1900-luvun alun Suomessa elettiin vielä omavaraisesti, koettiin ensimmäisen maailmansodan vuoksi pula-aikoja, nähtiin nälkää ja leivän jatkeena käytettiin pettua. Maaseudun ruokatapoja sääteli maatalouden työrytmi. Yleisimpiä ruokia ateriasta toiseen olivat läskisoosi ja perunat, suolasilakka, vellit, puurot, keitot ja ruisleipä. Pula-aika koetteli uudestaan maailmanlaajuisen laman aikana 1930-luvulla. Pulaa oli varsinkin suomalaisten ”kansallisjuomasta” kahvista, jota nyt jouduttiin tekemään korvikkeista. Vähitellen elintaso alkoi nousta. Monien elintarvikkeiden – maidon, kananmunien, juuston, voin, lihan ja vihannesten – kulutus lisääntyi. Kaupan hyllyille ilmestyi myös ulkomaisia tuotteita.
Toisen maailmansodan aikaan Suomessa oli jälleen pulaa elintarvikkeista, jolloin säännösteltäviksi joutuivat lähes kaikki yleisimmät elintarvikkeet. Ruoanlaitto oli todella luovaa, kun perheelle piti tehdä ruokaa olemattomista raaka-aineista. Säännöstely loppui kokonaan vasta vuonna 1954. Pulavuosien jälkeen kansa söi runsaasti sokeria, rasvaa ja vehnäleipää. Kahviakin kului kymmenen kuppia päivässä, kun sitä sai taas vapaasti. Helsingin olympialaisten aikaan vuonna 1952 Suomen markkinoille tuli Coca-Cola.
1900-luvun puolivälissä koteihin alettiin hankkia jääkaappeja, mikä muutti muun muassa ruoan säilöntätapoja.
Kalaa ja lihaa ei tarvinnut enää säilöä runsaan suolan avulla, vaan nyt ne voitiin hankkia tuoreena ja säilyttää kylmässä. 1950-luvun ruokauutuuksia oli muun muassa makaronilaatikko. Lisäksi ulkomaiset siirtomaatavarat, kuten tuoreet hedelmät, rusinat ja mausteet, ilmestyivät kauppoihin uudelleen pulavuosien jälkeen.
1970-luvulla kaikissa kodeissa ei vielä ollut jääkaappia. Pallo-Noppa -ohjelmassa kerrottiin ruoan säilyttämisen merkityksistä. Video: YLEn Elävä arkisto.
1960- ja 70-luvuilla osa vanhoista perinneruoista oli edelleen kansan suosikkeja, vaikka ulkomaanmatkailu lisääntyi ja ruokakuulttuurikin alkoi kansainvälistyä. Varsinais-Suomessa suosittuja ruokalajeja olivat muun muassa hernesoppa, lihapullat, läskisoosi, silakkalaatikko ja makkarakeitto. 1970-luvulla tapahtui pitsan, broilerin, kirjolohen ja appelsiinituoremehun esiinmarssi. Mikroaaltouuni yleistyi.
1900-luvun lopulla ruokatrendit ovat vaihtuneet tiuhaan, mutta samalla kotimaisuus ja terveysseikat ovat korostuneet päivittäisessä ruokatarjonnassa. Pettukin tuli takaisin ruokavalikoimiimme, sillä sen todettiin sisältävän kasvistanolia ja alentavan kolesterolia. 2000-luvun trendiruoka härkäpapu oli jo keskiajalla suosittua arkiruokaa. Satoja vuosia vanhasta ruokakulttuuristamme saatammekin ehkä tulevaisuudessa löytää lisää terveellistä syötävää.
Teksti: Marja Hartola, kansatieteen jatko-opiskelija, FM
Artikkelikuva: 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla Arabian posliiniastiat olivat suosittuja suomalaisissa kodeissa (astiat emäntä Auli Heikkalan kokoelmista Lokalahdelta). Kuvaaja: Marja Hartola.
Lue lisää ruokatalouden historiasta:
Hartola, Marja 2001: Keskiajan ruokatalous Suomessa. Tiimalasi-keskiaikasivusto.