Nykyisenkaltainen ketjuvetoinen polkupyörä kehitettiin 1880-luvulla. Aluksi yläluokan leluna toiminut pyörä kehittyi näin nopeammaksi ja vakaammaksi ajaa. Massatuotannon myötä polkupyörästä tuli koko kansan suosikki 1900-alkupuoliskolla, sillä se toi liikkumisen vapauden kaikille. Pyöriä myös rakennettiin itse, ja niistä oltiin ylpeitä talojen pihoissa ympäri Suomen. Pyörä säilyi pitkälti samanlaisena 1900-luvun alusta 1970-luvulle, mutta pyöräilyn arvostus muuttui kun moottoroidut ajoneuvot syrjäyttivät sitä. Pyörä jäi paitsi köyhemmän väestön kulkupeliksi, myös lasten leluksi, josta sitten aikuistuessa oli tarkoitus luopua.
Vaihteeton mummomallinen pyörä on edelleen periaatteessa samanlainen kuin sata vuotta sitten, mutta vaihtoehtojen tarjonnan lisääntyminen on tehnyt pyörästä taas kulkupelin lähes jokaiselle. Kehityksen merkkipaaluina ovat olleet esimerkiksi vaihteiden ja maastopyörien kehittely (1970-/1980-luku). 1990-luvulta lähtien lukkopolkimet kehittyivät ja kevyet materiaalit, kuten alumiini ja hiilikuitu (2000-luvulla laajemmin), tulivat käyttöön. Radikaalia muutosta ennakoi pyörien sähköistyminen (2010-luku), jonka avulla pyöräilijä välttää myös hikoilun ja kiipeää mäkiä helposti, myös Turussa.
Teknologisten muutosten kiihtyvä tahti on muuttanut rajusti sitä mitä pyörä voi olla, sekä missä ja miten sitä voi ajaa.
Kehitys on ollut osin ihmisten tarpeista nousevaa, kuten vaikkapa maastopyörien kehittely 1970-luvulla, mutta paljolti kyse on myös isosta teollisuudesta ja sen tuotekehittelystä. Sille joka vain katsookin tarjontaa, löytyy varmasti sopiva vaihtoehto. Kehittelyssä pyritään myös optimoimaan pyörän liikkuvuus ja erilaiset olosuhteet, kuten paksupyöräily lumella, tai gravel-pyörät, joilla on tarkoitus ajaa mahdollisimman kovaa juuri sorapintaisilla teillä ja poluilla.
Alamäkipyöräilyä liikkujan näkokulmasta, kuvattuna GoPro-kameralla. Video: Urheilumuseo, Urheilijan silmin -hanke.
Pyörä on yhä moninaisemmin osa arjen liikkumista, kuntoilua ja vapaa-aikaa. Se on myös tapa kokea ympäristöä ja arkea uudella tavalla. ”Perheenpääkin” voi taas ajella ylpeänä hiilikuitukilpapyörällään tai kuskata perhettään sähköavusteisella tavarapyörällä. Edelleen pyöräily koetaan usein vain yksinkertaisena siirtymisenä paikasta toiseen, mutta se voi olla luomassa erilaisia elämää ja arkea jäsentäviä maailmojaan. Arkisen kulkemisen ohella yksi aina pyöräilyä yhdistänyt tekijä on ollut kilpailu. Tästä kertoo Ylen Elävästä arkistosta löytyvä videopätkä (1946), jossa pohditaan, miksi pyöräily sopii suomalaiselle.
Teksti: Karri Kiiskinen, kansatieteen tutkijatohtori, FT (http://users.utu.fi/kapeki/)
Artikkelikuva: Vuonna 2017 Turun kevään ”eurooppalainen” klassikko TS-kortteliajot ajetaan 60. kerran Aurajoen rannoilla. Kuvassa kortteliajot vuodelta 2014. Kuvaaja: Karri Kiiskinen.
Lue lisää pyöräilystä:
Kiiskinen, Karri 2015: Polkemalla rajoja ymmärretään erilaisuutta. Hiiskuttua-verkkolehti.