Kun siirrytään menneiltä vuosikymmeniltä kohti nykyhetkeä, eläimen merkitykset ja roolit osana ihmisen yhteiskuntaa muuttuvat. Kaikkia eläimiä ei enää nähdä pelkästään ruokana, työvälineenä tai resurssina – osa eläimistä on saanut hoidettavakseen vastuullisia työtehtäviä ja niiden henkiset ja fyysiset kyvyt on ymmärretty aiemmin tiedettyä kehittyneimmiksi. Sokeiden opaskoirat ovat tuttuja useimmille meistä, mutta avustajaeläin voi lisäksi avata vaikkapa ovia, poimia pudonneita tavaroita, toimia kuuron henkilön korvina äänistä varoittaen tai käyttää erilaisia teknisiä laitteita.
Teknologia onkin helpottanut monia eläinten suorittamia työtehtäviä. Oheisessa videossa näet 7-vuotiaan englantilaisen koiran, jota ei ole koskaan erityisesti koulutettu – ainoastaan tavallisimmat ”paikka” ja ”istu” -tyyppiset ohjeet ovat olleet tuttuja. Parin päivän lyhyiden harjoitussessioiden jälkeen koira kuitenkin oppi avaamaan nappia painamalla oven. Vielä tässä vaiheessa ohjaaja opasti koiran lähelle nappia käsieleillä ja lisäksi allekirjoittanut oli oven takana tarjoamassa koiralle palkkioksi herkkupalaa. Myöhemmin riitti, että ohjaaja näytti etäämmältä ovenavauspyynnön kädellään ja oven avattuaan koira haki makupalan ohjaajaltaan.
Harjoitukset tehtiin koiran omassa tahdissa eli toisin sanoen ulkoiluja ja lepotaukoja kertyi päivän aikana huomattava määrä. Kuten heiluvasta hännästä voi huomata, meidän tutkijoiden lisäksi koirakin tuntui olevan mukana kokeessa! Myös napin sijainnilla oli suuri merkitys koiran halukkuuteen käyttää sitä.
Samaan aikaan näiden konkreettisten ja fyysisten työtehtävien kanssa eläimillä on myös suunnaton vaikutus ihmisten henkiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi mielihyvähormoni oksitosiinin tuotanto lisääntyy, kun ihminen on yhdessä lemmikkinsä kanssa. Tutkijat ovat todenneet, että myös koiran mielihyvähormonin tuotanto lisääntyy ihmiskontaktin aikana.
Tulevaisuudessa teknologia on helpottamassa siis eläintenkin elämää. Muiden lajien läsnäolo osana ihmisten yhteiskuntaa voi samalla saada entistä vahvempia merkityksiä myös henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta.
Teksti ja video: Jussi Lehtonen, tutkijatohtori, FT
Lue lisää eläinten toimijuudesta:
Eläinten toimijuus yhteiskunnassa: näkökulmia Suomesta 1890–2040 -hanke