Teollisesta kaupalliseen – telakan uusi elämä

Sata vuotta sitten Ruissalon saarella sijaitsevalla Turun Veneveistämöllä saattoi nähdä veneenrakentajien, metallimiesten, konemiesten ja purjeenneulojien ahertavan ja rakentavan käsityönä maailman parhaita purjeveneitä. Tänään historiaa henkivällä telakka-alueella voi merimaiseman ohella nauttia monenlaisista kaupallisista palveluista: esimerkiksi juoda kupposen kuumaa, teettää yksilöllisiä taontatuotteita sekä ostaa uniikkeja sisustustuotteita – ja tulevaisuudessa vielä paljon muuta.

Natura 2000 -alueen reunalla sijaitseva Ruissalon vanha telakka-alue rakennettiin kuninkaallisena metsästysmaana ja kaupunkilaisten huvila-alueena palvelleille tiluksille, joille ei alun perin pitänyt tulla lainkaan teollista toimintaa. Vuosina 1889–1954 alueella toimi maailmanmaineeseen kohonnut Turun Veneveistämö Oy eli AB Åbo Båtvarf, jossa valmistettiin käsityönä alusta loppuun  maailman parhaiksi kehuttuja purjeveneitä sekä lisäksi moottoriveneitä. Veneveistämön toiminnan lakattua paikalle ehdotettiin vapaa-ajan viettoon liittyvää toimintaa, muun muassa tivolia ja siltaa. Asemakaavaa laadittaessa alue päätettiin kuitenkin pyhittää edelleen teolliselle tuotannolle. 1990-luvulle saakka siellä toimikin konepaja Turun Sataman alaisuudessa. Vuonna 1990 teollinen tuotanto alueella päättyi. Samoihin aikoihin aloitti toimintansa Tammenterhon luontokoulu. Lisäksi alue on toiminut pienveneiden lasku- ja nostopaikkana sekä vuodesta 1996 alkaen myös veneiden talvisäilytyspaikkana.

Ruissalon ja telakka-alueen suunnitelmallista kehittämistyötä jarrutti pitkään valtion ja Turun kaupungin välinen kiista alueen omistussuhteista. Kaupungin omistusoikeuden vahvistanut sopimus allekirjoitettiin vuonna 2006. Kuusi vuotta myöhemmin alkoi telakka-alueen uusi murrosvaihe, kun määrätietoinen kehittämistyö käynnistettiin. Telakka kävi läpi kulttuuriperintöprosessin: se määriteltiin säilyttämisen arvoiseksi ja siitä tuli teollista kulttuuriperintöä, oman aikansa muistomerkki.

Kehittämistyön tavoitteena on saada alueelle  merelliseen kulttuuriin ja merenkulkuun liittyvää kaupallista toimintaa, jossa huomioidaan sekä museaaliset näkökohdat että kulttuuriin, kaupalliseen toimintaan, matkailuun, maankäyttöön ja ympäristöön liittyvät tekijät.

Tänä päivänä Ruissalon telakka-alueella on muun muassa taidetakomo, sisustusliike, meripalveluyrityksen konttori sekä veneveistämö. Tulevaisuudessa palveluvalikoima laajenee, sillä parhaillaan alueelle suunnitellaan koulutus-, tapahtuma- ja toimistotiloja sekä vierasvenesatamaa. Mikäpä olisi esimerkiksi purjehdusta rakastavalle pariskunnalle luontevampi paikka purjehtia avioliiton satamaan kuin vanha veneveistämö!

Ruissalon telakka-alueen rakennuskantaan on tallentunut aikakerrostumia yli sadan vuoden ajalta. Alueella sijaitsevat muun muassa 1890-luvulta peräisin olevat veneveistämö-, konepaja- ja konttorirakennukset sekä 1900-luvun alkupuolella rakennetut kaksi venesuojaa ja mastosuuli. Vanhan telakka-alueen uuskäyttö on erinomainen esimerkki siitä, kuinka yhteiskunnallisen muutoksen myötä alun perin teolliseen tuotantoon suunnitellut rakennukset saavat uuden elämän, kun niiden käyttötarkoitus muuttuu esimerkiksi kulttuuriseksi tai kaupalliseksi.

Teksti: Jussi Griinari, Sanni Heikkilä, Terhi Kokko ja Eve Maijala.

Artikkelikuva:
Työkuva Turun Veneveistämöltä 1930-luvulta.
Kuva: Mauno Mannelin, Turun museokeskus.

Lue lisää:
Jenni Peltola: Ruissalon telakka-alue murroksessa. Kulttuuriympäristön analyysi (2017). Kansatieteen proseminaari-tutkielma.