Puukko on tärkeä työkalu, jota käytetään edelleen monissa töissä. Puukko keksittiin jo rautakaudella (400 eaa.–1200 jaa.). Rautasepät alkoivat muokata rautaa sulattamalla, takomalla ja karkaisemalla sitä sopivaan muotoon. Esimerkiksi Ravattulan Ristimäen kalmistosta on löytynyt useita rautakautisia puukkoja.
Puukon valmistus on monivaiheinen prosessi, ja se vaatii taitoa. Hiiliterästä taotaan ja muotoillaan alasimen päällä. Teräaihiota kuumennetaan ja taotaan useaan kertaan, jotta puukon ominaisuudet ja kestävyys paranevat. Tämän jälkeen terä kuumennetaan hehkuvan punaiseksi ja karkaistaan, eli upotetaan veteen. Puukonterä hiotaan haluttuun muotoon. Lopulta se ”päästetään” eli kuumennetaan sinertäväksi ja annetaan jäähtyä itsekseen. Terä viimeistellään kiillottamalla ja hiomalla se teräväksi.
Kolmannen polven puukkomestari Kustaa Lammi valmistaa puukkoa Kauhavalla 1980. Video: Museoviraston Kuvakokoelmat.
Pohjanmaa ja erityisesti Kauhava ovat olleet tunnettuja puukoistaan. Juho Kustaa Lammi aloitti puukkojen valmistuksen Kauhavalla 1800-luvun puolessa välissä. Lammi kehitti myös puukonvalmistukseen uusia tekniikoita ja työvälineitä. Hän toimi yhteistyössä Iisakki Järvenpään kanssa, ja he kehittivät yhdessä kauhavalaisen perinteisen puukkomallin. Puukolla on erityisasema suomalaisessa kulttuurissa, mikä näkyy parhaiten alueellisten puukkotyyppien monipuolisuudesta.
Vaikka puukko sellaisenaan ei enää olekaan kaikkien jokapäiväisessä käytössä, on se edelleen monitoimityökalu, joka kulkee niin työmiesten kuin retkeilijöidenkin mukana.
Hintavan käsityöpuukon sijaan monelle tutumpi esine saattaa olla ruotsalainen mora, jota pystyy ostamaan lähes kaikista marketeista, ja jonka hinta ei päätä huimaa. Loppujen lopuksi puukko itsessään on muuttunut melko vähän. Suurin muutos on tapahtunut valmistusmateriaaleissa, mutta puukon muotoilu on pysynyt samana lähes vuosisatoja.
Teksti: Kim Eriksson, Marja Kauranen ja Sanni Lilja (Toim. Anne Nieminen, FM).
Lue lisää puukoista:
Jussi Luoma (2007), Kustaa Lammi ja puukot (kansatieteen pro gradu -tutkielma).
Kuvat: Kustaa Lammin puukkoja. Hikuta-arkisto, TYKL-kokoelmat.