eläinten toimijuus

Eläimetkin käyttävät teknologiaa

Kun siirrytään menneiltä vuosikymmeniltä kohti nykyhetkeä, eläimen merkitykset ja roolit osana ihmisen yhteiskuntaa muuttuvat. Kaikkia eläimiä ei enää nähdä pelkästään ruokana, työvälineenä tai resurssina – osa eläimistä on saanut hoidettavakseen vastuullisia työtehtäviä ja niiden henkiset ja fyysiset kyvyt on ymmärretty aiemmin tiedettyä kehittyneimmiksi. Sokeiden opaskoirat ovat tuttuja useimmille meistä, mutta avustajaeläin voi lisäksi avata vaikkapa ovia, poimia pudonneita tavaroita, toimia kuuron henkilön korvina äänistä varoittaen tai käyttää erilaisia teknisiä laitteita.

Teknologia onkin helpottanut monia eläinten suorittamia työtehtäviä. Oheisessa videossa näet 7-vuotiaan englantilaisen koiran, jota ei ole koskaan erityisesti koulutettu – ainoastaan tavallisimmat ”paikka” ja ”istu” -tyyppiset ohjeet ovat olleet tuttuja. Parin päivän lyhyiden harjoitussessioiden jälkeen koira kuitenkin oppi avaamaan nappia painamalla oven. Vielä tässä vaiheessa ohjaaja opasti koiran lähelle nappia käsieleillä ja lisäksi allekirjoittanut oli oven takana tarjoamassa koiralle palkkioksi herkkupalaa. Myöhemmin riitti, että ohjaaja näytti etäämmältä ovenavauspyynnön kädellään ja oven avattuaan koira haki makupalan ohjaajaltaan.

Harjoitukset tehtiin koiran omassa tahdissa eli toisin sanoen ulkoiluja ja lepotaukoja kertyi päivän aikana huomattava määrä. Kuten heiluvasta hännästä voi huomata, meidän tutkijoiden lisäksi koirakin tuntui olevan mukana kokeessa! Myös napin sijainnilla oli suuri merkitys koiran halukkuuteen käyttää sitä.

Samaan aikaan näiden konkreettisten ja fyysisten työtehtävien kanssa eläimillä on myös suunnaton vaikutus ihmisten henkiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi mielihyvähormoni oksitosiinin tuotanto lisääntyy, kun ihminen on yhdessä lemmikkinsä kanssa. Tutkijat ovat todenneet, että myös koiran mielihyvähormonin tuotanto lisääntyy ihmiskontaktin aikana.

Tulevaisuudessa teknologia on helpottamassa siis eläintenkin elämää. Muiden lajien läsnäolo osana ihmisten yhteiskuntaa voi samalla saada entistä vahvempia merkityksiä myös henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta.

Teksti ja video: Jussi Lehtonen, tutkijatohtori, FT

Lue lisää eläinten toimijuudesta:
Eläinten toimijuus yhteiskunnassa: näkökulmia Suomesta 1890–2040 -hanke

Sankarirotat pelastamassa maailmaa

Eläimet ja ihmiset ovat olleet vuorovaikutuksessa vuosituhansia. Toisinaan yhteistyö on ollut molemmille hyödyllistä, toisinaan on kilpailtu ravinnosta ja elintilasta. Vaan millaista onkaan rottien ja ihmisten yhteiselo nykypäivänä?

Koirasta puhutaan ihmisen parhaana ystävänä. On lukukoiria, hoitokoiria hammaslääkärikammoisille, terapiakoiria ja avustajakoiria. Rotat puolestaan esitetään populaarikulttuurissa usein vaarallisina ja likaisina olentoina, ja tämän vuoksi monet ihmiset vieroksuvat niitä. Harvemmalle tuleekaan mieleen, että myös rotat ovat oppivaisia eläimiä.

Todellisuudessa kesyrotat ovat erittäin seurallisia, oppivaisia ja siistejä. Ne ovat älykkäitä, niiden hajuaisti on erinomainen ja ne toistavat oppimiaan tehtäviä mielellään. Näiden piirteiden vuoksi rotat sopivat paitsi lemmikeiksi, myös muunlaisiin tehtäviin. Sen sijaan että rotat uhkaisivat ihmisen hyvinvointia, ne voivat jopa pelastaa henkiä.

Belgialainen kansalaisjärjestö APOPO (Anti-Persoonsmijnen Ontmijnende Product Ontwikkeling, suomeksi henkilömiinojen tunnistamisen kehitys) on kouluttanut savannihamstraajarottia   hengenpelastustehtäviin vuodesta 1998 lähtien. Tansaniassa päämajaansa pitävän järjestön tehtävä on tutkia, kehittää ja soveltaa teknologioita joilla koulutetaan rottia miinanraivaukseen sekä tuberkuloosin ja räjähteiden tunnistamiseen.

Rotat pääsivät supersankaritehtäviin kun järjestön perustaja belgialainen Bart Weetjens luki artikkelin gerbiilien käytöstä räjähteiden tunnistamisessa. Weetjens innostui ajatuksesta ja päätti kouluttaa omia lemmikkirottiaan samaan tehtävään. Projektin edetessä kesyrotat vaihtuivat asiantuntijoiden neuvosta tehtävään paremmin soveltuviksi afrikkalaisiksi savannihamstraajarotiksi.

Miksi sitten nimenomaan savannihamstraajarottia (cricetomys gambianus)? Savannihamstraajarotat ovat kotoperäisiä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja kokonsa vuoksi helpompia käsiteltäviä kuin lemmikkirotat, sekä suhteellisen halpoja. Ne ovat myös riittävän kevyitä, noin kilon painoisia, jotta ne eivät laukaise löytämiään miinoja – rottienhan on tarkoitus vain paikantaa ne.

Savannihamstraajarotat ovat myös pitkäikäisempiä kuin kesyrotat. Noin kahdeksan vuotiaaksi elävän savannirotan yhdeksän kuukauden koulutus onkin kannattavampaa kuin vain kahdesta neljään vuotta elävän kesyrotan. Koska rotat eivät reagoi sanallisiin komentoihin, ne opetetaan reagoimaan naksutuksiin. Onnistuneesta suorituksesta, miinan tai tuberkuloosin löytämisestä, seuraa naksutus ja herkku. Samankaltaista koulutusmenetelmää käytetään myös esimerkiksi suomalaisten koripallorottien kanssa.

APOPON koulutettu rotta pystyy tunnistamaan sata tuberkuloosinäytettä 20 minuutissa, kun laborantilta tähän menee useita päiviä. Järjestön rotat ovatkin olleet toimeliaita. Kymmenen vuotta aikana rotat ovat raivanneet yli 100 000 miinaa ja tunnistaneet yli 11 000 tuberkuloosinäytettä.

Kirjoittaja adoptoi ensimmäisen sankarirottansa vuonna 2011.

Teksti: Anne Heimo, FT, folkloristiikka (toim. Pauliina Niemi)

Lue lisää eläinten toimijuudesta:
Eläinten toimijuus yhteiskunnassa: näkökulmia Suomesta 1890–2040 -hanke
Eläin on poliittinen toimija tahtomattaan.
Alusta! Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden verkkolehti.