Virtuaalista kaupankäyntiä 2050-luvulla

Teknologinen kehitys on nopeaa. Puhelimissa voimme kohdata jo alkeellista tekoälyä, kuten Applen Siri-avustajan. Myös virtuaali- ja laajennettua todellisuutta kehitetään vauhdilla. Se tarjoaa jo nyt esimerkiksi sisätilojen kuntopyöräilijälle vaihtuvia maisemia. Millä tavoin virtuaalitodellisuus vaikuttaa tulevaisuuden kaupankäyntiin?

Kaupankäynti muodostaa tulevaisuudessakin ison osan yhteiskuntaamme, mutta jo nyt voidaan nähdä, että 2050-luvulla meidän tuntemamme tapa ostaa ja myydä on muuttunut. Tälläkin hetkellä voit ohikulkumatkalla hakea kaupasta valmiiksi pakatun ruokakassin, jonka olet tilannut netin kautta aikaisemmin päivällä. Se voidaan kuljettaa sinulle myös valmiiksi kotiin. Joillakin paikkakunnilla on kokeiltu lämmitettäviä ja jäähdytettäviä postilaatikoita, joihin kaupan toimittamat ruokatavarat voidaan huoletta jättää odottamaan asukkaiden kotiinpaluuta.

Maailmalla, samoin kuin Suomessa, on myös testattu tavaroiden lennättämistä ostajien koteihin pienillä miehittämättömillä lentolaitteilla: nelikoptereilla eli droneilla.

Heikkojen, ja usein jo vähän vahvempienkin, tulevaisuudesta kertovien signaalien avulla voidaan rakentaa pohjaa tulevien vuosikymmenten päivittäistavarakaupalle. Voidaan pohtia esimerkiksi sitä, onko 2050-luvulla enää samassa määrin isoja marketteja kuin nykyisin. Jo nyt asiakas voi tilata tavaroita netin kautta helposti, ja vaatekaupassa peili voi näyttää päälläsi olevan vaatteen toisessa värissä tai kuosissa. Tulevaisuudessa kaupat eivät välttämättä tarvitsekaan isoja varastoja tavaroitaan varten. Liikkeessä saattaa olla kokeiltavissa vain rajallinen tuotevalikoima, jota voidaan näyttää digitaalisesti asiakkaalle: kaupassa tehty tilaus voi olla kotona odottamassa jo siinä vaiheessa, kun asiakas saapuu ostoksilta takaisin asuntoonsa.

Virtuaalitodellisuus tarjoaa valtavia mahdollisuuksia kaupankäyntiin tulevien vuosikymmenten aikana. Ostoksia voidaan tulevaisuudessa tehdä entistä enemmän kokonaan virtuaalisesti.

Tähän on olemassa jo vahva pohja, sillä internetissä tapahtuva kaupankäynti on 2010-luvulla todellista valtavirtaa. Voit kierrellä virtuaalisessa kaupassa ja valita hyllyistä tuotteita virtuaaliseen ostoskoriisi. Samoin esimerkiksi tuoksujen tuottamisen teknologian kehittyessä, asiakas voi leipäosastolle saapuessaan haistaa vastapaistetun leivän tuoksun.

Tämä voi tehdä virtuaalisesta ostamisesta paitsi nopeaa ja kiinnostavaa, myös mahdollisesti ympäristöystävällisempää kuin nykyinen tapamme ostaa tavaroita. Tavaroiden kuljetuksesta jää pois yksi välivaihe: ”tehtaalta välivarastoon, sieltä kaupalle ja edelleen asiakkaan kotiin” -muotoinen toiminta muuttuu tavaran toimittamiseksi tehtaalta tai välivarastolta suoraan asiakkaalle. Se voi säästää luontoa ja energiaa.

Vaihtoehtoja kaupankäyntiin tulee silti olemaan jatkossakin. Ihmisten ja yhteiskuntien eriarvoistumisen riski kasvaa teknologioiden kehittyessä. Fyysisen ja virtuaalisen kaupankäynnin väliltä mahdollisesti puuttuvat rajapinnat vaikuttavat niin, että tulevaisuudessa kaikilla ihmisillä ei ole samanlaisia keinoja hankkia tarvitsemiaan tavaroita. Teknologioiden ja palveluiden kehityksessä onkin tärkeää kiinnittää jatkossa huomiota siihen, että erilaisten ihmisten tarpeet otetaan laajasti huomioon erilaisia palveluratkaisuja suunniteltaessa.

 

Teksti: Jussi Lehtonen, kansatieteen tutkijatohtori, FT

Artikkelikuva: Kaupankäyntiä 1950-luvulla: myyjä esittelee Timo Sarpanevan Lansetti-lasimaljakkoa ostajaa esittävälle henkilölle. Lavastettu tilanne. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma.

 

Kassalla maksamisen nopeus

Kaupassa on tapahtunut hyvin paljon muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana. Kaupan kassalla rahaa käytetään yhä vähemmän. Miten teknologian kehitys on vaikuttanut kaupankäyntiin päivittäistavaraliikkeessä?

Sadan vuoden aikana arki kaupassa on muuttunut paljon. Kun alkuaikoina kaupasta ei saanut jotain elintarviketta kuin joinakin päivinä viikosta (ja vain aamupäivisin), palvellaan tänä päivänä asiakkaita jopa kellon ympäri. Vielä 1900-luvun vaihteessa kaupasta ruokaa hakivat kotiäidit tai kotiapulaiset. Nykyään ruokaa käydään ostamassa, kun päästään töistä. Kauppaa alettiin kehittää ja rationalisoida erityisesti itsenäisyytemme ajan alussa, kun kaupan alan työpäivät lyhenivät kahdeksantuntisiksi. Vuonna 2016 kauppojen aukioloajat vapautettiin niin, että suurin osa elintarvikekaupoista on auki ainakin klo 22 saakka, pienemmät kaupat jopa yhteentoista illalla.

Teknologia on muuttanut kaupan työtä. Keikkavaa’asta on siirrytty digitaalivaakoihin. Kaupan kehitys otti suuren harppauksen eteenpäin silloin, kun saatiin kylmäkoneita, siivutuslaitteita sekä kassakoneet ja vaa’at. Aiemmin tuotteet ojennettiin palvelutiskiltä asiakkaalle ja hinta kirjoitettiin paketin päälle, tai tuotteet maksettiin suoraan tiskillä. Nykyään elektroniset vaa’at tulostavat tuotteeseen hintalapun, jossa lukee monesti muutakin kuin tuotteen nimi ja hintatiedot. Hintatarroihin tulostetaan usein myös tuotteen rasvaprosentit ja raaka-aineet.

Vielä 1940-luvulla asiakkaan käydessä ostamassa maitoa, leipää ja juustoa, sekatavarakaupan myyjä haki ja punnitsi tuotteet sekä kirjoitti summan paperilapulle tiskillä. Kun asiakas oli saanut kaikki ostoksensa, myyjä laski paperilla tuotteiden hinnat yhteen, kenties löi loppusumman kassakoneeseen ja kassakone aukesi.

Kassakone kehitettiin alun perin baariin estämään työntekijöiden näpistelyä. Suomeen ensimmäinen kassakone tuli vuonna 1895. Yleisemmin käytössä olivat rahalippaat ja puiset mekaaniset kassalaatikot, joiden paperinauhaan tehtiin merkinnät kynällä, tai käytettiin jäljentäviä kuittivihkoja. Suurissa liikkeissä, kuten Turun Wiklundilla, rahat lähetettiin keskuskassaan putkilossa, ja keskuskassa lähetti putkilossa vaihtorahat takaisin. Tätä järjestelmää kutsuttiin ratakassaksi. Se saattaa kuulostaa erikoiselta ja melko hitaalta järjestelmältä, kun vertaa nykyiseen pankkikortilla maksamiseen.

Keskon mainoselokuvassa (1966) esitellään vähittäiskaupankäynnin ja tuotantoketjujen historiaa. Video: YLEn Elävä arkisto.

1950-luvulta lähtien Suomeen tuli niin sanottuja pikamyymälöitä, ja kauppojen itsepalveluaika alkoi. Asiakas tuli pikamyymälään ostoskorin tai kärryn kanssa, keräsi itse ostoksensa, ja siirtyi niiden kanssa kassalle. Tämä uudistus oli käytössä vain suuremmissa kaupungeissa. Kaupunkeihin alettiin perustaa myös kotitalouksien autoistumisen myötä automarketteja, mikä mullisti kaupankäyntiä. Nykyään itsepalvelu on mennyt jo niin pitkälle, että asiakas lukee ostostensa viivakoodit kassalla ja rahastaa itsensä. Joissakin paikoissa asiakas voi ottaa jo kauppaan astuessaan mukaansa viivakoodien lukulaitteen, ja lukea sillä tuotteet, jotka hän samalla pakkaa suoraan ostoskassiinsa.

 

Teksti: Marja-Liisa Räisänen, kansatieteen jatko-opiskelija, FM

Artikkelikuva: Karkkilan kauppala. Siirtyminen palvelumyymälöistä itsepalvelumyymälöihin oli yksi kaupankäynnin merkittävistä murrosvaiheista. Kuva: Hikuta-arkisto, TYKL/dg/5508.

Lue lisää kaupankäynnistä:
Lehtonen, Jussi 2017: Virtuaalista kaupankäyntiä 2050-luvulla. 100 vuotta mennyttä ja tulevaa -nettisivusto.
Mäki, Matti 2015: Kaupankäynnin kohtaamisia. Hiiskuttua-verkkolehti.
Räisänen, Marja-Liisa 2008: Viitoskassan kaunotar. Kulttuurianalyyttinen tutkimus kaupan kassan työstä. Kansatieteen pro gradu-tutkielma. Turku: Turun yliopisto.