Joitain kodinkoneita tuli markkinoille jo 1920–1930- luvuilla, mutta vasta sotien jälkeen ne yleistyivät ja kotitaloudet koneistuivat. Suomessa kulutuskulttuuri muovautui palkkatyön yleistymisen ja hyödykkeiden massatuotannon myötä. Keittiössä tämä näkyi ennen kaikkea hyötyhankintoina: ensiksi koteihin hankittiin sähköliesi ja jääkaappi. Vasta näiden jälkeen alkoi keittiöissä näkyä pienempiä koneita, joita ei koettu niin välttämättömiksi.
Kotitalouden oppiaine on keittiön teknisiä laitteita vanhempi. Sen juuret ovat ruoanvalmistuksen opetuksessa 1800-luvulla, mutta myöhemmin oppisisältöihin on kuulunut muun muassa kuluttajakasvatusta. Näin kouluopetuksessa on näkynyt myös ympäröivän yhteiskunnan teknistyvät laitteet.
Aiemmin kotitaloudessa korostettiin ruuanvalmistusoppia, käytännöllisyyttä ja nopeutta. Vähitellen mukaan tulivat kodinhoito-oppi sekä teknisten laitteiden huolto- ja puhdistusohjeet.
Ihmisiä kehotettiin harkitsemaan pienkoneiden tarpeellisuutta. Tänään ne ovat itsestäänselvyyksiä. 1970-luvulta lähtien kotitalouden vakioteemoja ovat olleet sukupuoltenvälinen tasa-arvo, eksoottiset ruoka-aineet sekä kalori- ja ravintoaineoppi. Energiansäästö ja turvallisuus puhuttivat jo 1980-luvulla, sekä kuljetus- ja säilytystekniikoiden kehitys ovat paisuttaneet tuotevalikoimaa.
Uusia teemoja ovat laitteiden energiankulutus ja kestävä kehitys sekä ruokakulttuurien yhtenäistyminen.
Nykyään kotitalous uudelleenteknologisoituu ja ihmisille luodaan tarpeita. Pärjäämme kuitenkin edelleen vuosikymmeniä vanhalla keittokirjalla, toisin kuin yhtä vanhalla ATK-oppaalla. Astiat voi pestä käsin ja vanhoilla vispilöillä pärjää hienosti. Käsintehtyä ruokaa arvostetaan. Valmisruokakulttuuri ja uusavuttomuus ylläpitävät silti pelkoja laitteiden passivoivasta vaikutuksesta ja arjen helpottajien muuttumisesta välttämättömiksi riippuvuuksiksi.
Kotitalous on muuttunut erityisesti tyyliltään aihealueiden pysyessä pääosin samoina. Liesi, uuni ja kylmäsäilö ovat vakiintuneet keittiöihin. Puolikuolleet munankeittimet ja leipäkoneet pölyttyvät kaapeissa samalla kun retrot kodinkoneet ja uusilla ominaisuuksilla varustetut hullutukset tunkeutuvat ihmisten keittiöihin muokkaamaan mielikuvia elämäntyylistä. Nykyään keittiöiden varustetasoihin ollaan kuitenkin melko tyytyväisiä ja jos jotain kaivataan, niin yhä lisää nopeutta.
Teksti: Essi Pietilä, Elina Wall ja Elisa Halsinaho
Lähde: Piia Taponen (2005), Teknistyvät esineet kotitalouden oppikirjoissa 1900- ja 2000-lukujen aikana. Kansatieteen pro seminaari -työ.
Artikkelikuva: Pirtelön tms. valmistaminen; kuvasarjasta vuodelta 1959. Omenalohkoja laitetaan tehosekoittimeen. Pöydällä maitopullo, omenoita, appelsiineja. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma.