matkailu

Culture Walk – kansatieteen opiskelijat tutustuttamassa turisteja Turkuun

Turun yliopiston opiskelijat toteuttivat kansatieteen matkailuseminaarissa Culture Walk -kierroksen yhteistyössä Visit Turun kanssa. Kierroksella omatoimimatkailija tai kaupunkilainen voi tutustua epätavallisiin turkulaisiin kulttuurikohteisiin opiskelijoiden laatimien esittelytekstien ja YouTube-videoiden avustuksella. Projekti toteutettiin kevätlukukauden 2017 aikana.

Vajaat kaksi viikkoa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden 2017 alun jälkeen, 10. päivä tammikuuta, kokoontui Sirkkalan kampuksen Janus-saliin sekalainen joukkio opiskelijoita aloittamaan kansatieteen matkailuaiheista teemaseminaaria. Joukossa oli kansatieteilijöitä, folkloristeja ja myös muista oppiaineista saapuneita vierailevia opiskelijoita. Opintojakson aloituskerralla tuskin kukaan vielä tiesi tai osasi odottaa, mitä kaikkea kevään mittaan olisi edessä. Oman mielenkiintoisen lisänsä mukaan toi myös se, että samaa opintojaksoa suorittivat yhtä aikaa Turun ja Porin päässä työskentelevät ryhmät, joilla kummallakin oli edessä oma projektinsa.

Alkutalven viisi ensimmäistä tapaamiskertaa muodostuivat jokseenkin perinteisestä luento-opetuksesta, jonka tarkoituksena oli pohjustaa osallistujia matkailun erilaisiin mahdollisuuksiin ja kohderyhmiin. Samalla ne tarjosivat myös virikkeitä opiskelijoiden omaan ajatustyöhön opintojaksolla toteutettavaa projektia varten. Viimeisellä varsinaisella luentokerralla 7.2. 2017 paljastettiin ryhmien varsinaiset tehtävänannot, joihin oli aiemmin vain viitattu. Turun ryhmä sai Turun kaupungin matkailunedistämiskeskuksen Visit Turun toimeksiannosta tehtäväkseen suunnitella valtakunnallistakin mainetta saavuttaneiden Food Walk- ja Museum Walk -kierrosten yhteyteen uuden Culture Walk -oheistuotteen. Porilaiset vastaavasti lähtivät kehittämään Food Walk -konseptista Porin Reposaareen sovellettua versiota.

Opiskelijat tutustuvat Culture Walk -kohteisiin.

Turun ryhmän ideointivaihe lähti varsinaisesti käyntiin viikkoa tehtävänantojen julkistuksen jälkeen, kun ryhmä kävi ensin tekemässä kaupunkikierroksen kartoittaen samalla potentiaalisia kohteita. Tämän jälkeen oli vuorossa paluu Sirkkalaan ja kokoontuminen seminaarihuoneeseen, jossa pohdittiin, käytiin läpi ja alettiin kehittää eteenpäin kävelykierroksella syntyneitä ajatuksia. Tällöin ryhmä myös jakaantui pienempiin alaryhmiin, joista jokaisen vastuulle tuli valita kolme kohdetta joltakin alueelta kaupungin keskustan ja Aurajoen läheisyydestä. Lisäksi osa ryhmäläisistä otti enemmän vastuuta tiedotuksesta, toiset taas sisälllöntuotannosta tai visuaalisesta puolesta. Pienessä työryhmässä kaikki toki osallistuivat useampaan kun vain yhteen osa-alueeseen, mutta jokaisella oli kuitenkin mahdollisuus toimia omia kykyjään ja kiinnostustaan vastaavissa tehtävissä.

Toteutusvaiheessa ryhmä valitsi yhteensä 15 kohdetta, jotka esittelevät Turun keskustan ja Aurajoen ympäristöstä löytyviä epätavallisempia kulttuurikohteita. Tarkoituksena oli välttää matkaoppaista tuttuja tyypillisiä turistikohteita ja tutustuttaa niin matkailijat kuin kaupunkilaisetkin erilaisiin näkyville kätkeytyneisiin mielenkiintoisiin yksityiskohtiin, jotka on ohi kulkiessa helppo jättää muuten vaille suurempaa huomiota. Culture Walk -kierroksen kohderyhmäksi määrittyivät jo varhaisessa vaiheessa nuoret eurooppalaiset humanistit. Tavoitteena oli Visit Turun slogania ”Live like a local” mukaillen kertoa matkailijalle kaupungin historiasta ja nykypäivästä, paikallisuuden näkökulmaa unohtamatta. Food Walk- ja Museum Walk -kierrosten tavoin myös Culture Walk suunnattiin omatoimimatkailijoille, joten kohteisiin voi tutustua kaupunkia omaan tahtiin kierrellessä. Tutustumisessa apuna toimii Visit Turun Culture Walk -sivusto, josta löytyvät niin esittelytekstit kuin myös työryhmän yhdessä kuvaaja Antero Lynnen kanssa tuottamat YouTube-videot.

Opiskelijatyönä tehty Culture Walk -posteri (Juho Rekilä).

Culture Walk -kierros tuotiin ensimmäistä kertaa suuren yleisön silmien eteen Humanistipäivässä 28.4., jolloin kävijät pääsivät tapahtumatorilla tutustumaan projektiin. Myös jokunen YouTube-video oli jo tuolloin valmiina nähtäväksi. Samassa tilaisuudessa ja esittelypisteessä tuotiin päivänvaloon myös Porin yksikön Reposaari-projekti. Culture Walkin virallinen julkistamistilaisuus puolestaan pidettiin 23.5. Minervan Tempo-salissa.

Työryhmässä mukana olivat: Karoliina Haapalehto, Elisa Halsinaho, Kiira Heiskanen, Ari Peippo, Jenni Peltola, Juho  Rekilä ja Karoliina Saastamoinen.
Opintojakson opettajana toimi kansatieteen oppiaineen yliopisto-opettaja Maija Mäki.

Culture Walk -posteri

Teksti: Ari Peippo.
Kuvat: Karoliina Saastamoinen.

Eko, luova ja virtuaali – tulevaisuuden matkailijan etuliitteet

Matkailu on tulevaisuuden Suomessa yhä merkityksellisempi ala – sekä työllistämisen että elämyshakuisen vapaa-ajanvieton kautta. Matkailuala elää sesongeissa ja se työllistää tällä hetkellä Suomessa erityisen paljon nuoria ja nuoria aikuisia. Väestön ikääntyessä kysyntä hyvinvointi- ja terveyspalveluille kasvaa. Hyväkuntoisilla senioreilla on aikaa ja varallisuutta käytettäväksi matkailuun. Toisaalta edulliset tavat matkustaa, muun muassa halpalentoyhtiöt ja airbnb-majoitusvaihtoehdot, ovat mahdollistaneet matkustamisen monille erilaisille väestöryhmille.

Tulevaisuuden matkailua pohdittaessa voidaan kuitenkin kysyä, onko tämä suunta pysyvä – tuleeko matkailu olemaan tulevaisuudessa kohtuullisen hintaista ja muutoin mahdollista kaikille?

Matkailu muuttuu ja muokkautuu erittäin nopeasti yhteiskunnassa tapahtuvien muutoksien mukaisesti. Matkailuun vaikuttavat myös globaalit ilmiöt, esimerkiksi ilmastonmuutos, yhteiskunnalliset levottomuudet ja teknologiset innovaatiot. Matkailuala pyrkii ennakoimaan ihmisten motivaatioita matkustaa ja tarjoamaan juuri sellaisia tuotteita ja palveluita, joita kullakin hetkellä halutaan kuluttaa. Viime vuosien voimakkaita matkailun trendejä ovat olleet yksilöllisten elämysten tuottaminen, ympäristötietoisuuden lisääntyminen sekä digitalisaation kuten esimerkiksi varauspalveluiden kehittyminen ja sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen  markkinoinnissa.

Ennakoin, että tulevaisuudessa matkailijalle merkityksellisimpiä tekijöitä matkakohteen valinnassa tulevat olemaan turvallisuus, vastuullisuus ja  luova itsensä toteuttaminen.

Pääosa matkailijoista tulee hakeutumaan yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti vakaisiin ja kulttuurisesti kiinnostaviin ja turvalliseksi koettuihin kohteisiin. Eettisyys ja vastuulliset valinnat tuottavat kestävän kehityksen periaatteisiin kietoutuvaa terveysturismia, hitaan matkailun ilmiöitä ja lähimatkailun tuotteita. Osa eettisesti valveutuneista matkailijoista ei lennä lainkaan, vaan suosii esimerkiksi juna- ja laivaliikennettä. Lähiseudun luontokohteet voivat näin houkutella uusia käyttäjäryhmiä.

Huomionarvoista on, että ihmiset suorittavat vapaa-aikaa yhä intensiivisemmin. Matkailija haluaa jatkuvasti oppia uutta, kehittää itseään, käyttää aikansa hyödyksi. Matkailijat etsivät edelleen aitoa ja autenttista – henkisesti virkistäviä ja syviä kokemuksia. Tietoisuus perinteistä ja autenttisesta menneisyydestä kiinnostaa, mutta samalla saatetaan käyttää uusimman teknologian palveluita – vaikkapa hologrammiopasta muinaisjäännöskohteella. Laajennetun todellisuuden palvelut koetaan tulevaisuudessa luonnolliseksi osaksi matkailuelämystä.

Tulevaisuudessa matkailun rajat tulevat laajenemaan avaruuteen asti. Virtuaaliteknologian mahdollisuudet voivat jo ennen avaruusmatkailun massaturismin vaihetta tuoda avaruudessa tarjottavat matkailulliset elämykset kaikkien ulottuville. Ihminen matkailee uteliaisuuttaan ja matkailun seuraava askel kohti avaruutta, antaa uteliaalle homo sapiensille mahdollisuuden kokea jälleen jotain uutta. Tuntemattoman erämaan kutsu lienee vastustamaton.

Teksti: Maija Mäki, kansatieteen yliopisto-opettaja, FM.

Artikkelikuva: Matkailijat omassa kuplassaan akvaariossa. Kuva: Juha Mäki.

Lue lisää tulevaisuuden matkailusta:
Matkailijaprofiilina moderni humanisti
Riitta Puhakka: Matkailukysynnän trendit vuoteen 2030 mennessä
Esimerkki tulevaisuuden avaruusmatkailusta, avaruushissin toimintaperiaatteita

Matkalla Virossa 1938

Taiteilija Kastehelmi Karjalainen ja arkkitehti Heimo Riihimäki matkustivat toukokuussa 1938 Helsingistä Tallinnaan kolmen päivän häämatkalle.

Kastehelmi Karjalaisen kotiarkistossa on säilynyt matkasta muutamia muistoja.

Joitain päiviä ennen matkaa vastanaineet olivat hankkineet matkustusasiakirjat. Tuolloin Suomen ja Viron välillä oli käytössä Suomen – Viron matkakortti. Se oikeutti Suomen kansalaisen matkustamaan Viroon enintään kolmen kuukauden matkalle. Se oli tarkoitettu turisteille ja korvasi passin. Matkakorttia sai anoa oman asuinkunnan poliisilaitokselta ja se oli voimassa kuusi kuukautta myöntöpäivästä. Samanlaiset oikeudet koskivat Viron kansalaisia, jotka saivat matkustaa matkakortilla kolmeksi kuukaudeksi Suomeen. Matkakortit olivat käytössä Suomen ja Viron välillä vuosina 1929–1940.

Kastehelmin ja Heimon matkakortit paljastavat mielenkiintoisen yksityiskohdan: he olivat saapuneet Tallinnaan lentokoneella, kortit on leimattu Tallinnan lentoasemalla. Kastehelmi ja Heimo kävivät matkallaan Piritan hiekkarannalla. Kastehelmi kirjoittaa äidilleen Helsinkiin postikortissa:

”Rakas Äiti. Sydämelliset terveiseni täältä äärettömän onnellisesta maailmasta. Olemme juuri olleet uimassa ja kiertäneet vanhoilla luostariraunioilla.”

Matkallaan Kastehelmi ja Heimo kävivät myös tapaamassa kirjailija Aino Kallasta. Säilyneessä kirjeessä samaiselta toukokuulta Aino Kallas kiittää käynnistä näin:

”Olen monesti muistellut iloista yllätystä, jonka minulle tuotitte täällä-käynnillänne. Teistä säteili niin paljon nuorta elämää, että uskon sen säteilyn valaisevan tienne pitkältä eteenpäin kuten valonheittäjän.”

Matkalta on myös säilynyt ruotsinkielinen turistiesite Tallinn, Estlands huvudstad. Takasivun merkinnöistä voi päätellä, että nuoripari on suunnitellut ruokailua ravintoloissa Kuld Lõvi, Du Nord ja Paris.

Suomen – Viron matkakortti kumottiin asetuksella helmikuussa 1940. Toinen maailmansota lopetti ulkomaanmatkat useiksi vuosiksi. Toisen maailmansodan jälkeen ei Suomesta enää päässyt Viroon ilman viisumia. Laivareitti Helsingin ja Tallinnan välille avattiin vasta vuonna 1965, enimmäkseen sillä seilasivat suomalaiset. Viro itsenäistyi uudelleen 1991 ja viisumivapaussopimus Viron ja Suomen välillä solmittiin vuonna 1997.

 

Teksti: Hanneleena Hieta, kansatieteen yliopistonlehtori, FT

Kuvat: Kastehelmi Karjalaisen kotiarkisto.

Lue lisää aiheesta:
Hieta, Hanneleena 2013: Tarinoiden täyttämä tie [artikkeli Kastehelmi Karjalaisesta]. Pirta 3/2013, sivut 28–30.