Ruoka ja syöminen ovat olennainen osa arkipäiväämme. Ruoka herättää intohimoja; siitä keskustellaan, väitellään ja ruokaan liittyvillä valinnoilla vaikutetaan. Ruoka on visuaalinen viesti; ruokaa kuvataan, kuvia jaetaan ja niistä keskustellaan. Organisoidaan (luomu)ruokapiirejä ja ruoanjakelupalveluita, vaihdellaan reseptejä ja raaka-aineita sekä kokoonnutaan yhteisen pöydän ääreen. Kieltäydytään ruoasta, syödään valikoiden ja heimoutuen.
Ruoka ja ateriointi kiinnittyvät liiman tavoin sosiaalisiin suhteisiimme, tapoihimme ja perinteisiimme. Samalla ruoka on osa globaalia elintarviketeollisuutta ja logistiikkaa.
Ruoka vaikuttaa ja ruokaan vaikuttaa niin ilmastonmuutos kuin energiantuotannon haasteetkin. Tulevaisuuden ruokaan liittyvät kysymykset heijastelevat aikaamme; niitä arvoja ja asenteita, joita nykyhetkessä kannamme. Jokainen haukkaamamme leivän palanen on osa tämän hetken ruoantuotannon ketjua, mutta samalla konkreettinen valinta tulevaisuuden ruoantuotannolle.
Tulevaisuudessa kiinnitämme huomiota yhä enemmän ruoan terveellisyyteen ja ruoan tuotannon, kuljettamisen ja pakkaamisen ympäristövaikutuksiin. Hyvinvoivissa länsimaissa yleistynyt terveyspuhe vaikuttaa siihen, minkälaisen valinnat ohjailevat ruoankulutustottumuksiamme. Toisaalta olemme yhä eettisesti tietoisempia ruokaan liittyvistä ympäristövalinnoista. Viime aikoina uusien kasvisproteiinien trendi muokkaa laajasti kulutustottumuksiamme. Toisaalta samanaikaisesti on voimistunut eettisenä koettu lähilihantuotanto, omavaraisuus ja luomuruokaringit. Ruoan avulla edistämme niitä arvoja, joiden koemme kuuluvan hyvän elämän raameihin. Ruoan kulutuksen muutokset ovat laaja-alaisia prosesseja, jotka saavat erilaisissa konteksteissa erilaisia muotoja. Ruoan kuluttamisen uusia tapoja syntyy jatkuvasti.
Teknologian kautta haetaan ratkaisuja muun muassa väestönkasvun aiheuttamiin ruoantuotanto-ongelmiin. Esimerkiksi geenimuuntelun avulla voidaan parantaa viljelytuotteiden taudinkestävyyttä ja varmistaa ruoantuotantoa muutoin heikommissakin olosuhteissa. Keinolihaa saattaa olla kaupoissa jo kymmenen vuoden kuluttua. Hyönteisruokaan suhtautuminen on Suomessa jo melko myönteistä – ainakin verrattuna naapurimaihin, esimerkiksi Ruotsiin. Toisaalta ruokaan liittyviin teknologisiin innovaatioihin suhtaudutaan myös varauksellsisesti ja vastustaen. Geenimuunneltua ruokaa vastustetaan vedoten esimeiksi siihen, ettei sen terveysvaikutuksia tunneta vielä kunnolla.
Terveys, ympäristötietoisuus ja vastuullisuus ovat avaintermejä myös tulevaisuuden ruoan tuotannossa ja kulutusvalinnoissa.
Tämän päivän yksilöllisiä valintamahdollisuuksia korostavassa maailmassa yksilön vastuuta ekologisesti kestävästä ruoasta korostetaan. Kyse on kuitenkin myös tarjonnasta – isojen toimijoiden ja organisaatioiden vastuusta tuottaa ruokaa kestävällä ja vastuullisella tavalla. Ruoan alkuperään ja laatuun liittyvät asiat tulisi tuoda kuluttajalle esille yhä avoimemmin ja pyrkiä parantamaan tiedon saavutettavuutta. Syömme sitten 2080-luvulla leipää tai leväpullia – ainakin meidän tulisi tietää, millä tavoin nämä tuotteet on valmistettu ja miten ne ovat ruokapöytäämme päätyneet.
Teksti: Maija Mäki, kansatieteen yliopisto-opettaja, FM.
Artikkelikuva: Artikkelin kirjoittaja teki lapsilleen mifu-tortellinivuokaa. Lasten arvio annoksesta oli ”nolla pistettä” ja ”tuplahyi”. Arvio perustui tomaattikastikkeen makuun. Kirjoittaja jatkaa proteiinikokeilujaan.
Lue lisää tulevaisuuden ruoasta:
SITRA: Näkökulmavideoita tulevaisuuden ruoantuotantoon
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto: Ruoan tulevaisuuteen liittyvää tutkimusta
Tiede-lehti: Artikkeli visioi ostoskäyntiä tulevaisuuden marketissa
Sunnuntaisuomalainen: Artikkeli hyönteisruoasta ja sen tuotannosta Suomessa