Eko, luova ja virtuaali – tulevaisuuden matkailijan etuliitteet

Matkailu on tulevaisuuden Suomessa yhä merkityksellisempi ala – sekä työllistämisen että elämyshakuisen vapaa-ajanvieton kautta. Matkailuala elää sesongeissa ja se työllistää tällä hetkellä Suomessa erityisen paljon nuoria ja nuoria aikuisia. Väestön ikääntyessä kysyntä hyvinvointi- ja terveyspalveluille kasvaa. Hyväkuntoisilla senioreilla on aikaa ja varallisuutta käytettäväksi matkailuun. Toisaalta edulliset tavat matkustaa, muun muassa halpalentoyhtiöt ja airbnb-majoitusvaihtoehdot, ovat mahdollistaneet matkustamisen monille erilaisille väestöryhmille.

Tulevaisuuden matkailua pohdittaessa voidaan kuitenkin kysyä, onko tämä suunta pysyvä – tuleeko matkailu olemaan tulevaisuudessa kohtuullisen hintaista ja muutoin mahdollista kaikille?

Matkailu muuttuu ja muokkautuu erittäin nopeasti yhteiskunnassa tapahtuvien muutoksien mukaisesti. Matkailuun vaikuttavat myös globaalit ilmiöt, esimerkiksi ilmastonmuutos, yhteiskunnalliset levottomuudet ja teknologiset innovaatiot. Matkailuala pyrkii ennakoimaan ihmisten motivaatioita matkustaa ja tarjoamaan juuri sellaisia tuotteita ja palveluita, joita kullakin hetkellä halutaan kuluttaa. Viime vuosien voimakkaita matkailun trendejä ovat olleet yksilöllisten elämysten tuottaminen, ympäristötietoisuuden lisääntyminen sekä digitalisaation kuten esimerkiksi varauspalveluiden kehittyminen ja sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen  markkinoinnissa.

Ennakoin, että tulevaisuudessa matkailijalle merkityksellisimpiä tekijöitä matkakohteen valinnassa tulevat olemaan turvallisuus, vastuullisuus ja  luova itsensä toteuttaminen.

Pääosa matkailijoista tulee hakeutumaan yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti vakaisiin ja kulttuurisesti kiinnostaviin ja turvalliseksi koettuihin kohteisiin. Eettisyys ja vastuulliset valinnat tuottavat kestävän kehityksen periaatteisiin kietoutuvaa terveysturismia, hitaan matkailun ilmiöitä ja lähimatkailun tuotteita. Osa eettisesti valveutuneista matkailijoista ei lennä lainkaan, vaan suosii esimerkiksi juna- ja laivaliikennettä. Lähiseudun luontokohteet voivat näin houkutella uusia käyttäjäryhmiä.

Huomionarvoista on, että ihmiset suorittavat vapaa-aikaa yhä intensiivisemmin. Matkailija haluaa jatkuvasti oppia uutta, kehittää itseään, käyttää aikansa hyödyksi. Matkailijat etsivät edelleen aitoa ja autenttista – henkisesti virkistäviä ja syviä kokemuksia. Tietoisuus perinteistä ja autenttisesta menneisyydestä kiinnostaa, mutta samalla saatetaan käyttää uusimman teknologian palveluita – vaikkapa hologrammiopasta muinaisjäännöskohteella. Laajennetun todellisuuden palvelut koetaan tulevaisuudessa luonnolliseksi osaksi matkailuelämystä.

Tulevaisuudessa matkailun rajat tulevat laajenemaan avaruuteen asti. Virtuaaliteknologian mahdollisuudet voivat jo ennen avaruusmatkailun massaturismin vaihetta tuoda avaruudessa tarjottavat matkailulliset elämykset kaikkien ulottuville. Ihminen matkailee uteliaisuuttaan ja matkailun seuraava askel kohti avaruutta, antaa uteliaalle homo sapiensille mahdollisuuden kokea jälleen jotain uutta. Tuntemattoman erämaan kutsu lienee vastustamaton.

Teksti: Maija Mäki, kansatieteen yliopisto-opettaja, FM.

Artikkelikuva: Matkailijat omassa kuplassaan akvaariossa. Kuva: Juha Mäki.

Lue lisää tulevaisuuden matkailusta:
Matkailijaprofiilina moderni humanisti
Riitta Puhakka: Matkailukysynnän trendit vuoteen 2030 mennessä
Esimerkki tulevaisuuden avaruusmatkailusta, avaruushissin toimintaperiaatteita

Virtuaalista kaupankäyntiä 2050-luvulla

Teknologinen kehitys on nopeaa. Puhelimissa voimme kohdata jo alkeellista tekoälyä, kuten Applen Siri-avustajan. Myös virtuaali- ja laajennettua todellisuutta kehitetään vauhdilla. Se tarjoaa jo nyt esimerkiksi sisätilojen kuntopyöräilijälle vaihtuvia maisemia. Millä tavoin virtuaalitodellisuus vaikuttaa tulevaisuuden kaupankäyntiin?

Kaupankäynti muodostaa tulevaisuudessakin ison osan yhteiskuntaamme, mutta jo nyt voidaan nähdä, että 2050-luvulla meidän tuntemamme tapa ostaa ja myydä on muuttunut. Tälläkin hetkellä voit ohikulkumatkalla hakea kaupasta valmiiksi pakatun ruokakassin, jonka olet tilannut netin kautta aikaisemmin päivällä. Se voidaan kuljettaa sinulle myös valmiiksi kotiin. Joillakin paikkakunnilla on kokeiltu lämmitettäviä ja jäähdytettäviä postilaatikoita, joihin kaupan toimittamat ruokatavarat voidaan huoletta jättää odottamaan asukkaiden kotiinpaluuta.

Maailmalla, samoin kuin Suomessa, on myös testattu tavaroiden lennättämistä ostajien koteihin pienillä miehittämättömillä lentolaitteilla: nelikoptereilla eli droneilla.

Heikkojen, ja usein jo vähän vahvempienkin, tulevaisuudesta kertovien signaalien avulla voidaan rakentaa pohjaa tulevien vuosikymmenten päivittäistavarakaupalle. Voidaan pohtia esimerkiksi sitä, onko 2050-luvulla enää samassa määrin isoja marketteja kuin nykyisin. Jo nyt asiakas voi tilata tavaroita netin kautta helposti, ja vaatekaupassa peili voi näyttää päälläsi olevan vaatteen toisessa värissä tai kuosissa. Tulevaisuudessa kaupat eivät välttämättä tarvitsekaan isoja varastoja tavaroitaan varten. Liikkeessä saattaa olla kokeiltavissa vain rajallinen tuotevalikoima, jota voidaan näyttää digitaalisesti asiakkaalle: kaupassa tehty tilaus voi olla kotona odottamassa jo siinä vaiheessa, kun asiakas saapuu ostoksilta takaisin asuntoonsa.

Virtuaalitodellisuus tarjoaa valtavia mahdollisuuksia kaupankäyntiin tulevien vuosikymmenten aikana. Ostoksia voidaan tulevaisuudessa tehdä entistä enemmän kokonaan virtuaalisesti.

Tähän on olemassa jo vahva pohja, sillä internetissä tapahtuva kaupankäynti on 2010-luvulla todellista valtavirtaa. Voit kierrellä virtuaalisessa kaupassa ja valita hyllyistä tuotteita virtuaaliseen ostoskoriisi. Samoin esimerkiksi tuoksujen tuottamisen teknologian kehittyessä, asiakas voi leipäosastolle saapuessaan haistaa vastapaistetun leivän tuoksun.

Tämä voi tehdä virtuaalisesta ostamisesta paitsi nopeaa ja kiinnostavaa, myös mahdollisesti ympäristöystävällisempää kuin nykyinen tapamme ostaa tavaroita. Tavaroiden kuljetuksesta jää pois yksi välivaihe: ”tehtaalta välivarastoon, sieltä kaupalle ja edelleen asiakkaan kotiin” -muotoinen toiminta muuttuu tavaran toimittamiseksi tehtaalta tai välivarastolta suoraan asiakkaalle. Se voi säästää luontoa ja energiaa.

Vaihtoehtoja kaupankäyntiin tulee silti olemaan jatkossakin. Ihmisten ja yhteiskuntien eriarvoistumisen riski kasvaa teknologioiden kehittyessä. Fyysisen ja virtuaalisen kaupankäynnin väliltä mahdollisesti puuttuvat rajapinnat vaikuttavat niin, että tulevaisuudessa kaikilla ihmisillä ei ole samanlaisia keinoja hankkia tarvitsemiaan tavaroita. Teknologioiden ja palveluiden kehityksessä onkin tärkeää kiinnittää jatkossa huomiota siihen, että erilaisten ihmisten tarpeet otetaan laajasti huomioon erilaisia palveluratkaisuja suunniteltaessa.

 

Teksti: Jussi Lehtonen, kansatieteen tutkijatohtori, FT

Artikkelikuva: Kaupankäyntiä 1950-luvulla: myyjä esittelee Timo Sarpanevan Lansetti-lasimaljakkoa ostajaa esittävälle henkilölle. Lavastettu tilanne. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma.